Henkilöstövuokraus auttaa yritystä menestymään

Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Toisinaan yrityksen on kuitenkin vaikea rekrytoida pysyvää työvoimaa riittävän tehokkaasti. Silloin henkilöstövuokraus voi olla toimiva keino saada yritykselle nopeasti osaavaa henkilökuntaa.

Rekrytoinnin sujuvuus on yritykselle kriittinen menestystekijä. Jos avoimia työtehtäviä ei saada täytettyä nopeasti, kasaantuvat työt liian harvojen harteille. Se vaarantaa työntekijöiden työtyytyväisyyden sekä altistaa heidät työuupumukselle. Sen vuoksi yrityksen ei kannata yrittää selvitä mahdollisimman vähällä työvoimalla.

Toisinaan yrityksen työvoimantarve on vain ajoittaista. Silloin yrityksen ei kannata aina palkata lisätyövoimaa pysyvään työsuhteeseen -- henkilöstövuokrausyrityksen avulla yritys kykenee joustamaan työvoiman määrässä paremmin kuin pelkästään vakituisia työsuhteita tarjoamalla.

Työntekijä on työsuhteessa henkilöstövuokrausyritykseen

Henkilöstövuokrauksessa yritys tekee sopimuksen henkilöstöpalveluyrityksen kanssa. Työntekijä on työsuhteessa henkilöstövuokrausyritykseen, eikä yritykseen, jossa hän käytännössä työskentelee.

Samalla henkilöstövuokrausyritys huolehtii kaikista työsuhteeseen liittyvistä työnantajavelvoitteista -- asiakasyrityksen huolehdittavaksi jää työtehtäviin perehdyttäminen ja käytännön työnjohto.

Henkilöstövuokrauksella on julkisuudessa turhan huono maine: esiin nousevat lähinnä ketjutetut pätkätyöt ja erilaiset epäkohdat.

Kuitenkin henkilöstövuokraus on monella tapaa hyvä asia myös yhteiskunnallisesti: se helpottaa työntekijöiden palkkaamista lyhyisiin työrupeamiin, mikä on sekä työntekijän että yhteiskunnan kannalta hyvä asia.

Lyhyet työsuhteet ehkäisevät syrjäytymistä, tuovat lisätuloja työntekijälle ja kartuttavat valtion verotuloja. Ilman henkilöstövuokrausta suuri osa näistä lyhytkestoisista työsuhteista jäisi toteutumatta, mikä olisi suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen tappio.

Henkilöstövuokraus pienentää yrityksen riskiä

Joustavat työsuhteet auttavat yritystä menestymään, koska työllistämiseen liittyvä riski pienenee. Uuden työntekijän palkkaus on nimittäin aina yritykselle riski työsuhteeseen liittyvän epäsymmetrisen informaation vuoksi.

Informaation epäsymmetria tarkoittaa sitä, että palkkaaja ei tiedä palkattavan kaikkia ominaisuuksia. Hänen on esimerkiksi vaikea tietää etukäteen, kuinka ahkera työntekijä on: ponnisteleeko työntekijä yrityksen parhaaksi vai ei.

Tätä riskiä on pyritty pienentämään esimerkiksi neljän kuukauden koeajan avulla. Neljän kuukauden aikana työntekijä voi osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen työntekijä.

Sama vaikutus on henkilöstövuokrauksella: kun yritys vuokraa työntekijän henkilöstövuokrausyritykseltä, siirtyy riski vuokraajalle. Vuokraava yritys taas kykenee HR-alan spesialistina arvioimaan työntekijän ominaisuuksia vuokraavaa yritystä tehokkaammin.

Sen vuoksi henkilöstövuokraus auttaa taloutta pyörimään tehokkaammin.

Miksi valitsisin ketjuhotellin?

Kauppa-, hotelli- ja ravintolaketjut pyrkivät luomaan tasalaatuista, standardisoitua palvelua asiakkailleen eri toimipisteissä. Silloin tuotetta tai palvelua on vaikea erilaistaa, eikä asiakkaalla ole syytä valita yritystä.

Hotelliketjut luottavat siihen, että ketjun vahva brändi riittää tuomaan asiakkaita hotelliin. Näin varmasti tapahtuukin, silloin kun brändi on tunnettu.

Esimerkiksi kansainvälisen hotelliketjun hotelli on tuttu ja turvallinen valinta silloin, kun matkustaa entuudestaan vieraaseen kaupunkiin. Silloin on helppo luottaa saavansa vaikkapa Holiday Innistä tai Hiltonista totutun tasoista palvelua tuttuun hintatasoon.

Mutta entäpä sitten paikalliset hotelliketjut? Kykeneekö paikallinen hotelliketju kilpailemaan kansainvälisistä asiakkaista pelkästään ketjuidentiteetin ja ketjutason erilaistamisen perusteella?

Epäilen sitä suuresti. Kun vaikkapa englantilainen tai japanilainen hotellihuonetta Helsingistä etsivä turisti saapuu Cumulus-hotelliketjuun kuuluvan hotellin verkkosivuille, ei hän tiedä Cumuluksen brändistä tai brändimielikuvasta entuudestaan mitään.

Silloin turistin on vaikea löytää ketjuhotellin esittelystä mitään tarttumapintaa. Jäljelle jää oikeastaan vain kaksi asiaa: hotellin sijainti ja hinta. Kun hinta on vakioitu ketjun sisällä, jää ainoaksi valintakriteeriksi hotellin sijainti: silloin vaikkapa Cumulus Kaisaniemi on niiden valinta, jotka etsivät hotellia Helsingin keskustassa.

Muuten ketjuhotelli antaa itsestään hajuttoman ja mauttoman vaikutelman -- sen esittelystä ei jää lukijalle mieleen sijaintia lukuunottamatta mitään perustelua valita juuri tämä hotelli kaupunkiloman tai työmatkan yösijaksi.

Tämä johtuu osaksi siitä, että hotellit eivät uskalla keskittyä mihinkään tiettyyn asiakasryhmään. Verkkosisältöjen kirjoittaja ei tiedä, kenelle hotellihuoneita halutaan myydä. Silloin jokaiselle yritetään tarjota jotakin, eikä kenelläkään ole erityistä perustetta valita juuri tämä yritys.

Kuitenkin yrityksen kannattaisi keskittyä parhaiden asiakkaiden löytämiseen ja palvelemiseen. Silloin asiakkaat tuottavat yritykselle mahdollisimman hyvin.

Tämä onnistuu, kun ketjuyritys tunnistaa parhaat asiakkaansa ja ottaa heidät sisältömarkkinoinnin päähenkilöksi. Jos ketjuhotellin huoneita halutaan myydä kansainvälisille liikematkalaisille, on verkkosisältöjen huomioitava nämä tarpeet. Jos hotellia markkinoidaan lomamatkalaisille, on sisällöt kohdistettava näille.

Kaikkia ei voi miellyttää. Siksi tarvitaan selkeää identiteettiä.